Jaahas - ensimmäinen kuva aivan liian pitkän tauon jälkeen. Onko kukaan ehtinyt edes huomaamaan, että olen ollut poissa?

On kyllä kylttejä varoittamassa lapsista, hiihtäjistä ja pyöräilijöistä, mutta miksi ihmeessä ei ole kylttejä varoittamassa näistä kirotuista nelipyöräisistä peltipurkeista...

Sinä voit uskoa ihan mitä tykkäät, mutta jos jumalaa ei ole, niin mistä sitten ruoantähteet tulevat?

On hassua miten ohutta ilma täällä vuorilla on, että bussikuskimme aivot alkavat tekemään hänelle hassuja temppuja. Edellisellä matkallamme hän meinasi kääntyä tässä väärään suuntaan.

Kukaan ei uskonut Terhon väitettä, että hän voisi juoda koko pullollisen yhdessä illassa, joten hänen oli pakko todistaa se.

Kummat kuvat pitää taukoa Marraskuun ensimmäisen viikon ajan. Jatketaan taas ensi viikolla.
T: Jani

Kurpitsa-poika halusi tehdä niin kuin pääsiäispupukin tekee, mutta ilmeisesti oikeat pääkallot eivät ole se mitä lapset haluavat...

"Ihmiset varmaan luulevat naamariani oikeaksi, koska kaikki alkavat kirkumaan heti kun otan sen pois"

Simeon käytti välitystoimistoa löytääkseen trooppisen kalan jonka kanssa mennä naimisiin.

"Bää, Bä, Mää mää!"
Käännös: "Vielä yksikin vitsi kielestäni, niin puren sinulta käden irti!"

Hän ei ollut puhelahjoiltaan hääppöinen:
" Jos menet kanssani naimisiin, niin en pyydä ketään muuta"

Apinoiden mielestä tutkija, joka kuvitteli sulautuvansa joukkoon oli aika nolo.

Oskari oli nähnyt, että isi tekee jotakin tällaista, ja sen jälkeen alkaa kiroilemaan hirveästi.
Oskarikin halusi oppia kiroilemaan.

Oli vuosi 1975 kun nuorimies Elton J. Ohn kohtasi ensimmäisen nolon nimisekaannuksen. Tilanne oli nolo sekä hänelle, että 3000-päiselle yleisölle.

Hän oli ilkeä haikara. Hän piti hauskaa laittamalla strutsinmunia pikkulintujen pesään.

Toby alkoi tympääntyä kilpikonna-poikiin. Mokomat olivat kaiken aikaa ruinaamassa, että heille pitäisi käydä hakemassa kaljaa.

Kenguruiden pitämiseksi vauhdissa on ne muistettava vetää joka ainoa yö. Tähän hommaan koalat ovat erityisen päteviä.

Hänellä oli tapanaan käydä syömässä lounasta tiikereiden häkin edessä ja härnätä niitä hampurilaisella.

Ps. Oivalsin juuri, että tämä onkin 60. postaus tähän blogiin. Aika tahtia niitä vaan kertyy. Ei ihme, että välillä en ole itse tyytyväinen päivän kuvaan :)